Mikä on liitto, muinainen käsite

Väittäessään että uusi liitto pyyhkäisee pois (korvaa) vanhan, kristikunta osoittaa ettei tiedä liiton ja sopimuksen eroa.

Liitto ei ole sopimus. Kulttuurissamme ei yksinkertaisesti ole käsitettä "liitto". Se on meille hepreaa. Se on käsite jota ei ole koskaan pystytty kääntämään kreikkalaisen ajattelun kielille, koska meillä ei ole sille vastaavaa sanaa.

(Näitä puuttuvia käsitteitä on toki paljon muitakin, esim "usko", Paavalin puheissa on yksi sellainen.)

Kaikissa muinaisissa kulttuureissa on tunnettu käsite liitto. Vanhoissa kielissä sanan alkuperä on sana "leikata" tai "paloitella". Aabraham halkaisi uhrieläimet tehdessään liittoa Jumalan kanssa. Liiton osapuolten piti kävellä kappaleiden välistä.

Herralle ihmisen sisin on aina näkyvillä.

Liiton solmimistilaisuuteen kuului lupaukset, ehdot, eläinuhrit ja liiton merkki. Uhrieläinten veri tarkoitti, että jos rikon liiton ehdot, saa vereni vuodattaa kuten tämän uhrieläimen. Liiton rikkoja joutuu siis verivelkaan.

Monilla on harhakäsitys että "vanhan" liiton eläinuhrien ajateltiin poistavan synnit. Ei pidä paikkaansa. Kukaan pyhistä ei tuonut eläinuhria "maksuksi" synneistään. Ei kukaan rabbi opeta sellaista.

Vereen liittyvät salaisuudet ovat edelleen hämärän peitossa, näin ollen myös Messias.

Veriliiton katsottiin yhdistävän osapuolet tiukemmin kuin sukulaisuussuhde. He olivat veriveljiä. Sanonta "veri on vettä sakeampaa" on alunperin tarkoittanut päinvastaista kuin nykyään. Merkitys oli että veriveljeys on sitovampaa kuin biologinen veljeys (vesi symboloi luonnollista syntymää).

Jos todella, oikeasti, olen veriliitossa Israelin Messiaan kanssa - se tekee minusta enemmän perheenjäsenen (juutalaisen) kuin mikään biologinen sukulaisuus voisi koskaan tehdä.

"Ei vain veden, vaan veden ja veren kautta.." (1.Joh.5:6)

Veriveljeys tarkoittaa että sinun vihollisesi ovat minun vihollisiani, sinun ystäväsi minun ystäviäni. Sinun ongelmasi ovat minun ongelmiani, me olemme yhtä.

Muinaisessa Lähi-idän kulttuurissa liiton arvo määrittyi sen solmijoiden kunnialla. Esim kaksi kuningasta sitoivat oman kunniansa (ihmisarvonsa) liittoon. Mikäli osapuolet olivat vain tuntemattomia, "pieniä" ihmisiä, he vannoivat jonkun itseään korkeamman kautta, ja sitoivat näin tuon korkeamman tahon kunnian kiinni liittoonsa. Herra vannoi itsensä kautta, sillä sen korkeampaa takuuta ei ole.

Liiton rikkominen oli siis täysin mahdotonta. Muinoin nimittäin oli vanhurskaita ihmisiä, joiden ei edes ollut mahdollista valehdella. Ei tarvittu allekirjoitusta, jos vala oli vannottu. Heidän kunniansa oli korkeampi kuin ymmärrämme.

Ei ole mahdollista että liitto olisi korvattu uudella. Liitto ei koskaan korvannut toista, sillä silloin uudellakaan ei olisi mitään arvoa. Tätä kulttuurimme ei tajua.

Sana puhuu myös suolaliitosta. Matkalaisilla oli aina suolapussi mukana. Kun kaksi osapuolta solmi keskenään liiton, he kaatoivat suolapussiensa sisällön yhteen pussiin ja ravistivat. Sitten sanottiin: jos voidaan nämä suolakiteet jakaa sinun ja minun omiin, silloin liittomme raukeaa.

Käsite liitto on tunnettu kaikilla mantereilla. Amerikan intiaanit yrittivät tehdä liiton uudisasukkaiden kanssa. He olettivat näillä olevan sama käsitys ihmisarvosta ja kunniasta kuin heillä. Eurooppalaiset eivät kuitenkaan tajunneet liiton käsitettä, vaan luulivat tekevänsä sopimuksen (jonka voi muuttaa). Tietenkin he saattoivat itsensä verivelkaan.

Liitto ei siis ole sopimus. Sopimus voidaan aina korvata uudella. Liittoa taas ei korvata, vaan uusi tulee entisten LISÄKSI. Tämä on meille todella vaikea asia. Oletamme tämän halventavan evankeliumin, vaikka asia on juuri päinvastoin. Jos "vanha" olisi kumottu, ei uudellakaan olisi mitään arvoa.

Heprean kielessä sana "liitto" tarkoittaa yksinkertaisesti "lupaus". Jumala antoi lupauksen Messiaasta Adamille. Tämä on vanhin tunnettu liitto. Kun sitten myöhemmin Hän lupasi jotain Nooalle, kumosiko se Aadamille annetun lupauksen? Ei tietenkään - liitot tulevat toistensa päälle, ne muodostavat kudoksen.

Kihlaus on lupaus avioliitosta, siis liitto jo itsessään. Vanhoissa kulttuureissa kihlausaika ei ole mikään "koeaika". Kihlaus on avioliiton ensimmäinen osa. Kihlaus ei purkaudu, kun avioliitto alkaa. Ne muodostavat kudoksen.

Galatalaiskirjeessä Paavali muistuttaa liiton periaatteista. Hän huomauttaa ettei Siinain liitto kumonnut aiemmin annettua lupausta Aabrahamille. Kaikki aiemmat liitot olivat voimassa yhtä aikaa.

Jos Jumala purkaisi yhdenkin lupauksistaan, ei millään myöhemmällä lupauksella olisi enää mitään arvoa. Hän olisi menettänyt kunniansa.

Aika hauskaa että kristittyjen Raamattu jakautuu "vanhaan lupaukseen" ja "uuteen lupaukseen". Asetamme ne vastakkain, ikäänkuin kilpailemaan. Unohdamme että kyse on kihlauksesta, ja uudelleen kihlauksesta, samojen osapuolten välillä. Israelin ja Herran.