Polarisaatio
Alussa, ennen aikaa ja kaikkeutta, oli loputon Valo, ääretön puhdas ja rakastava energia. Tuo energia halusi vain antaa, jakaa ja tehdä hyvää. Mutta kun koko maailma on pelkkää antamista, kuka ottaa vastaan?
Koska Valo halusi antaa, se muovasi omasta energiastaan Astian johon se voi kaataa itseään. Tuo Astia halusi saada Valoa, yhtä paljon kuin Valo halusi antaa itseään. Joten nyt, yhden voiman sijaan maailmassa olikin kaksi perusvoimaa: halu antaa ja halu saada.
Halu saada on kaikkeuden feminiinistä energiaa.
Koko luomakunta edustaa Astiaa, suhteessaan Valoon joka ruokkii sitä. Meidät on tehty halusta saada, mutta jokaisessa on myös halu antaa. Haluamme, siis olemme. Halu on liikettä, hiukkasten värähtelyä, olemassaoloa. Kaikki sielut (ihmiset, eläimet, kasvit, mineraalit, näkyvä ja näkymätön) janoavat jonkinlaista ravintoa, siis värähtelevät, eli ovat. Kaikki elää yhteydestä, virtauksesta, jonka antaminen ja saaminen muodostaa.
Vain kahden erilaisen välillä voi olla polarisaatio, plus- ja miinusnapojen välinen jännite. Kun toinen haluaa antaa, ja toinen haluaa saada, niiden välillä on magneettinen vetovoima. Syntyy virtaavaa liikettä, eli elämää. Sitä on seksuaalienergia. Kaikki luotu on syntynyt kahden kosmisen alkuvoiman jännitteestä ja virtauksesta.
Se mikä milloinkin on maskuliinista ja mikä feminiinistä riippuu energian suunnasta. Kuka antaa ja kuka vastaanottaa. Aurinko on maskuliini suhteessa kasviin joka nauttii sen valosta. Luoja on maskuliini suhteessa luomakuntaan. Luoja ei kuitenkaan ole "mies", ei pelkästään maskuliini, sillä myös luomakunta koostuu kokonaan Hänestä. Hän on Valo ja Hän on Astia.Jokaisella meistä on tarve sekä antaa että saada. Mutta parisuhteessa mies ja nainen ovat toistensa peilikuvia. Nainen tuntee luonnostaan vetoa antajaan. Hän nauttii huomiosta, arvostuksesta, huolenpidosta ja hellyydestä. Nainen on kokonaisin kun hän ottaa vastaan. Mies taas viehättyy vastaanottajasta. Siitä että nainen nauraa hänen jutuilleen. Että joku nauttii hänestä ja tarvitsee häneltä jotain. Mies on kokonaisin miehenä kun hän saa antaa.
Mies on siis maskuliini suhteessa naiseen. Ja feminiini suhteessa taivaaseen. Mies lataa virtaa hengen maailmasta ja antaa sitä vaimolleen. Emotionaalisesti, henkisesti ja seksuaalisesti. Virtaussuuntaa ei voi vaihtaa. Nainen voi kyllä heijastaa moninkertaisena takaisin mieheltä saamansa valon, mutta miehen tulee antaa ensin. Se on hänen kunniansa.Mies on auringon säteily, nainen planeetta joka tuottaa valon voimalla elämää. Molemmat ovat yhtä korvaamattomia elämän ketjussa. Ei vain fyysisen lapsen isänä ja äitinä, vaan kaikkeuden pienoismallina heidän yhteytensä eheyttää yhteyden taivaallisten voimien välillä.
Luomisen tarkoitusLuodessaan ihmisen mieheksi ja naiseksi Luoja teki teki energeettisen pienoismallin itsestään. Valo ja Astia. Plus- ja miinusnapa, joiden välillä on elämää luova virta. Se sanotaan Toorassa: "Jumalan kuvaksi Hän loi hänet, (eli siis) mieheksi ja naiseksi Hän loi heidät." (1.Moos.1:27) Tämä selittää miksi Luoja puhuu samassa kohtaa itsestään monikossa "Tehkäämme ihminen kuvaksemme". Luoja lisäsi soppaan myös käärmeen, eli egon, jonka tehtävä on häiritä elämän virtausta. Egon takia molemmat kosmiset halut ovat väärällä jengalla. Luojan kuva on sumea, ja meidän tehtävämme on puhdistaa se. Kuten Valo ja Astia ovat pohjimmiltaan yksi, myös mies ja nainen ovat yksi sielu. Adam tarkoittaa "ihminen". Ensin ei luotu "miestä", vaan "ihminen". Alussa Adam oli sekä mies että nainen, yhtenä hybridi olentona. Sellaisena hän oli Jumalan kuva. Sitten Luoja jakoi Adamin kahteen eri kehoon, mieheksi ja naiseksi.
Mies tai nainen yksinään ei siis ole energeettisesti ihminen, adam. Vain yhdessä he ovat on Luojan kuva. He todella tarvitsevat toisiaan löytääkseen yhteisen itsensä. Kun mies ja nainen oli erotettu kahteen eri kehoon, heidät ohjeistettiin yhtymään uudelleen, eli elämään epäitsekkäästi liitossa. Puolison löytyminen ei olekaan yhdistyminen vaan uudelleenyhdistyminen. Kotiinpaluu. Mutta mikä järki oli ensin erottaa ja sitten käskeä taas yhteen? Nyt kun mies ja nainen ovat erillisiä, heillä on vapaus mennä eri suuntiin. He voivat valita toisensa, tai olla valitsematta. Heillä on ego joka vastustaa yhteyttä kaikin voimin. Ego ottaa sielun kauniin vetovoiman, itsensä Jumalan voiman, ja vääristää sen itsekkääksi himoksi. Niin että juuri se minkä piti liimata heidät yhteen, tuhoaakin heidän suhdettaan.
Jos nyt kaikesta tästä häirinnästä huolimatta ihmiset nujertavat egonsa, ja rakentavat onnellisen kodin, se on jotain niin valtavaa, että Luoja itse asuu siinä suhteessa. Kodin onni on Shekinan koti. (Shekina on Luojan feminiini läsnäolo, kokemus taivaasta maan päällä.) Juutalaisuudessa parisuhde ei ole "maallinen" asia. Se on uskonelämän ydintä ja tärkein kenttä missä Luojaa palvellaan. Käsite "shalom bajit" voitaisiin kääntää "kodin onni". Se tarkoittaa että vaimo, siis nimenomaan vaimo, on emotionaalisesti ja seksuaalisesti täysin onnellinen. Miksi juuri vaimo, se tulee selviämään.
Shalom bajit on miehen ja naisen tärkein tehtävä maan päällä. Kaikki muu tässä maailmassa riippuu kodin onnesta. Molempien henkinen ja fyysinen terveys riippuu siitä. Perheen ja yhteisöjen talous riippuu siitä. Jopa maailman lunastus riippuu siitä. (Lunastus viittaa muinaisten profeettojen ennustamaan aikaan, jolloin sodat ja muu järjettömyys loppuu, ihmiset saavuttavat uuden henkisen tason ja yhdistävät voimansa hyvään.)