Alkuseurakunta ei ollut kristillinen, osa 3

23.05.2020

Sana "kirkko" on vanhalla englannilla cirice, joka tulee vanhasta kreikan termistä "kuriake oikia", eli "herran huone".

Ei ole epäselvyyttä mistä "herrasta" on kysymys, sillä samaa perua on myös sana circle, eli ympyrä. Maagisessa kehässä palvottu "herra" on ehkä kaikkien aikojen suosituin jumala, jonka kehäsymboli tulee auringon muodosta.

Kreikan verbi "kirkoo" tarkoittaa maagisen suojakehän (aurinkopyörä / halo / odininristi) piirtämistä, jota on harrastettu Suomessakin esim rakennusten oviin. Näin "kirkotettiin" rakennus, eläin tai ihminen, jo kauan ennen kristinuskon tuloa. Jopa vauvat on kastettu ja kirkotettu jo ennen kristinuskoa! Vauvakaste on okkulttinen rituaali.

Samaa perua on sana circus. Ei ole sattumaa että juuri pyöreässä kehässä juutalaisia ja nasaretilaisia syötettiin leijonille, poltettiin ja ristiinnaulittiin. Sirkus oli hyvin uskonnollista kansanhuvia, kaikki tehtiin Mithran kunniaksi. Kyseessä oli jumalanpalvelus. Areenoita jopa rakennettiin entisille uhrikukkuloille. Uhripaikat olivat kehän (aurinkopyörä) muotoisia, keskellä obeliski. Uhraaminen siis jatkui kehässä, vain paremmilla katsomoilla. Samoille paikoille rakennettiin vielä myöhemmin kirkkoja. Kirkko, uhrikukkula (kuriake oikia) ja sirkus olivat siis sekä sanana että paikkana yksi ja sama!

Pietari ristiinnaulittiin Rooman sirkuksessa, paikassa jossa seisoo nyt Pietarinkirkko. Pietari kuoli juuri tämän obeliskin juurella.

Obeliski on Raamatusta tuttu Baalin patsas, aurinkokultin universaali symboli. Kirjaimellisesti sana o-bel-isk tarkoittaa Baalin (Bel) lisääntymiselintä. Vatikaanin komeus on neljätuhatta vuotta vanha, ja tuotiin Roomaan Egyptistä. Tällä paikalla oli siis ensin aurinkokultin uhrikehä, sitten sirkus, sitten kirkko.

Jostain syystä Baalin elin ja feminiiniä vastapuolta symboloiva kehä on nähty hyväksi jättää vatikaanin ylpeydeksi ja nähtävyydeksi.

Suomessakin moni kirkko seisoo uhrikukkulalla. Keskiaikaset kivikirkot rakennettiin vanhoille uhripaikoille.

Obeliskit ovat periytyneet myös protestanttisille kirkoille - tapuleina.

Moni sanoo nyt; okei, pakanallisia tapoja otettiin kristinuskon käyttöön, mutta mitä sitten. Eikö kaikki pakanallinen pyhity oikeaksi silloin kun sitä käytetään oikean Jumalan palvelemiseen?

Näin voisi järkeillä. Sana vain on toista mieltä.

Pyhä Henki ei koskaan johda tekemään mitään Sanan vastaista. Pyhä Henki ei esim johda ketään varastamaan, sillä käsky kuuluu: "älä varasta". Eikö sama Elohim joka sanoi "älä varasta" sanonut myöskin seuraavaa:

3.Ms.18:3 Älkää tehkö, niinkuin tehdään Egyptin maassa, jossa te asuitte, älkääkä tehkö, niinkuin tehdään Kanaanin maassa, johon minä teidät vien; älkää vaeltako heidän tapojensa mukaan.

Tässä ei kielletä pelkästään seuraamasta heidän syntejään, vaan heidän tapojaan. Hengellinen elämä on arjen pieniä asioita, rutiineja. Ei "jumalanpalvelus" ole mikään arjesta irrallinen rituaali, vaan päivittäistä elämää.

Saiko Israel hyödyntää Kanaanin maan valmiit uhripaikat? Saivatko he kopioida pakanallisia symboleja, riittejä, tai juhlapäiviä oikean Herran palvelemiseen?

5.Ms.12:2 Hävittäkää perin pohjin kaikki ne paikat, missä karkoittamanne kansat ovat jumaliansa palvelleet, korkeilla vuorilla, kukkuloilla tai viheriäin puiden alla.
12:3 Kukistakaa heidän alttarinsa, murskatkaa heidän patsaansa (pylväs, obeliski), polttakaa tulessa heidän asera-karsikkonsa (lehtonsa) ja hakatkaa maahan heidän jumaliensa kuvat, ja hävittäkää niiden nimet noista paikoista.
12:4 Palvellessanne Herraa teidän Jumalaanne, älkää tehkö kuten he.

Tässä ei sanota: "Älkää palvelko heidän jumaliaan", vaan: "Älkää palvelko Herraa teidän Jumalaanne heidän tavoillaan". Tämä on suora vastaus siihen pyhittääkö kristinusko muinaiset riitit, perinteet ja päivämäärät. Onko Elohimin mielipide muuttunut?

Jos Elohim vihasi pakanoiden käytäntöjä tuolloin, miksi Hän nykyään haluaisi itseään palveltavan juuri noilla samoilla rituaaleilla?

Emme ehkä tiedä mitä "Egyptin tavat" tai "Kanaanin tavat" sisälsivät. Luulemme että ne ovat jotain nykymaailmalle vierasta, outoa uskonnon harjoittamista. Eivät ole. Ei mikään ole muuttunut auringon alla.

Jos seuraisimme Tooraa, emme voisi eksyä massan mukana suorittamaan noita Herran vihaamia tapoja. Jos pidämme sapatin, olemme turvassa sunnuntain vietolta (egyptiläisten ja kanaanilaisten pyhäpäivä). Jos vietämme lehtimajajuhlaa, ei ole mitään houkutusta viettää joulua (egyptiläisten ja kanaanilaisten juhla). Käskyt ovat suojakilpi pimeyttä vastaan.

Ketä tottelemaan antaudumme, sen orjia olemme. Kuka herramme onkin, hänellä on meihin omistusoikeus. Ainoa tosi vapaus on Toorassa pysyminen, sen ulkopuolella alkaa valheen orjuus. Ainoa tosi vapaus on Jeshuassa Messiaassa, sillä Hänen Henkensä antaa halun kuuliaisuuteen, ja silloin vihollinen on aseeton.

Kultainen vasikka ei ollut tarkoitettu epäjumalan kuvaksi, vaan heille sanottiin: "Tämä on sinun Jumalasi joka johdatti sinut Egyptin maasta". Miksi Herra ei hyväksynyt heidän vilpitöntä ilojuhlaansa, vaikka he laittoivat Herran nimilapun sekä vasikkaan että päivämäärään. "Huomenna on Herran juhla.."

Miltä Hänestä tuntuu kun tuomme Hänelle uhriksi muinaista Baabelin jumalanpalvelusta - vilpittömästä sydämestä, sillä onhan paketin päällä Jeesus-nimi. Kai Hän ilahtuu, sillä teemme sen Hänelle. Aivan kuten kultainen vasikka oli Hänelle.

Meille on opetettu: "tämä on sinun Jumalasi, se Jeesus joka kuoli puolestasi ristillä". Nyt Hänelle varmaan kelpaa hieman sovellettukin kuuliaisuus, sillä onhan Hän eri jumala kuin vanhassa liitossa..

Sanonta "Mutta sehän oli vanhaa liittoa" tarkoittaa suomeksi: "vanhan testamentin jumala oli eri kuin uuden testamentin jumala". Ajatus tulee kreikkalaisesta mytologiasta. Siellä oli ankara isäjumala, jonka tuomion vihalta lempeä poikajumala pelasti ihmiset. Tämä ajattelu on siirtynyt suoraan kristinuskoon. Sen mahdollistaa kolminaisuusoppi joka pirstoo Elohimin kolmeksi erilaiseksi persoonaksi. Näemme Jeesuksen seisovan meidän ja pahan "vanhan liiton" jumalan välissä. Hebrealaisesta näkökulmasta tämä on karmeaa epäjumalanpalvontaa!

Kerrataanpa hieman kirjoitusten juonta kuninkaiden ajalta. Olipa kerran Israelin maassa kanaanilaisten jäljiltä uhrikukkuloita. Niillä oli sijainnut hedelmällisyyskultin uhrikehä, sekä Baalin / Belin palvottu tapuli (obeliski). Lähettyvillä oli "asera-karsikko", eli Astarten uhrilehto, suomeksi hiisi, pyhä lehto tai karsikko. Näillä paikoilla kanaanilaiset olivat uhranneet ruokaa, juomaa, seksuaalista luonnottomuutta, eläinuhreja, sekä ihmisuhreja. Tietyt vuodenpäivät (jouluyö, pääsiäisaamu) olivat kanaanilaisille olleet erityisen maagisia, ja silloin uhraaminen oli erityisen hillitöntä ja veristä.

Israelilaiset eivät tietenkään harrastaneet Baalin palvontaa. He uhrasivat sivistyneesti Jerusalemin temppelissä Tooran ohjeiden mukaan. Sitten kansa jakautuu kahtia, ja Juudaa hallitsee kuningas Jerobeam. Tämä pelkää valta-asemansa horjuvan jos kansa lähtee Jerusalemiin (toisen valtakunnan alueelle) Tooran juhlapäivinä. Niinpä Jerobeam päättää että Herralle on ihan okei, jos kansa vähän lainaa vanhoja uhrikukkuloita ja lehtoja. Ei tietenkään hillittömyyksiin kuten kanaanilaiset - ihan vaan oikealle Herralle on tarkoitus uhrata. No, päiviä joudutaan hieman soveltamaan, ja papeiksi valitaan vähän eri miehet kuin Tooran mukaan pitäisi, mutta eihän tämä mitään epäjumalanpalvontaa ole. Joka uhri ja rukous on suunnattu Herralle. Hän näkee kyllä sydämen...

Mikä oli tulos? Herra oli Jerobeamin vetoon niin pettynyt, että tuhosi tämän koko suvun. Kansan alamäki alkoi tuosta päivästä, kunnes paljon myöhemmin heidät vietiin pakkosiirtolaisuuteen, missä ovat vieläkin. Alkusyyksi mainitaan monet kerrat Jerobeamin synti. Siitä kaikki alkoi.

Eikö olekin ihan viatonta rakentaa kirkko vanhalle uhrikukkulalle? Ja muuttaa Tooran antamia pyhäpäiviä ihan vähän? Tehdä vähän hajurakoa judaismiin.. Kuten Jerobeam teki.

1.Kun.12:32 Ja Jerobeam laittoi juhlan kahdeksannessa kuussa, kuukauden viidentenätoista päivänä, sen juhlan kaltaisen, jota vietetään Juudassa..

12:28 Mietittyään asiaa kuningas (Jerobeam) teetti kaksi kultaista vasikkaa ja sanoi heille: "Te olette jo tarpeeksi kauan kulkeneet Jerusalemissa. Katso, Israel, tässä on sinun Jumalasi, joka on johdattanut sinut Egyptin maasta."

Jerobeamin synti ei ole vertauskuva. Kyse on kirjaimellisesti täsmälleen samasta asiasta mikä tapahtui Roomassa 300-luvulla! Uhrikukkulan merkitys on sama niin Samariassa, Roomassa kuin Suomessakin. Elohim ei halua itseään palveltavan kyseisillä paikoilla - sen Hän on tehnyt erittäin selväksi. Hän ei myöskään halua itseään palveltavan niillä tavoilla mitä pakanuus käytti, eikä niinä päivinä mitä se käytti.

Kyse ei ole ulkoisista asioista, kyse on sydämen pyhityksestä.

Ja ennen kaikkea, kyse on loukkauskiven poistamisesta juutalaisen polulta.