Naisen käyttöohjeita miehille

Mies ja nainen ovat todella hyvin erilaisia. He ovat tulleet maan päälle korjaamaan eri asioita. Esimerkkinä erilaiset egot. Miehen ego tarkoittaa usein ylpeyttä, itsekkyyttä, ja vastalääke siihen on harjoitella nöyryyttä. Naisen ego toimii lähes päinvastoin. Se yrittää painaa hänet alas, masentaa, kyseenalaistaa hänen arvonsa. Silloin "nöyrtyminen" vain pahentaa tilannetta. Ellei näitä eroja tiedosta, voi tehdä toiselle paljon vahinkoa. 

Seuraavat neuvot ovat hämmentävän erilaisia, verrattuna mihin tahansa "normaaliin" ohjeistukseen. Tiivistän omin sanoin ja sensuroimatta mitä breslowit opettavat. 

Ei kaupankäyntiä

Mies on aurinko, nainen kuu joka heijastaa valon takaisin. Tai planeetta joka versoo valon voimalla elämää. Nainen ei tuota omaa valoa parisuhteen dynamiikassa. Hän on riippuvainen miehensä valosta. Avaimet kodin onneen ovat siis ensisijaisesti miehellä. 

Valo jota mies antaa on huomiota, lämpöä ja arvostusta eri muodoissaan. Hymyjä, sanoja, katseita, hellyyttä, seksiä, vastuunottoa, aloitteita, anteeksipyyntöjä, kuuntelemista jne. Miehen ei kuulu käydä kauppaa vaimon kanssa, odottaen saavansa yhtä paljon takaisin. Hän saa yleensä paljon, jopa enemmän takaisin, mutta se ei saa olla motiivi antamiselle. 

Sillä hetkellä kun mies odottaa saavansa jotain vaimoltaan, hänestä tulee suhteen toinen nainen. Kaksi feminiiniä eivät voi olla suhteessa. Kun molemmat haluavat saada, heistä tulee kilpailijoita.

Eivätkä kaksi antajaa muodosta paria, sillä kukaan ei ota vastaan. Energiavirta pysähtyy. Polarisaatio, eli terve kemia katoaa. Kaksi plussaa tai kaksi miinusta hylkivät toisiaan. Jopa homosuhteissa toinen on maskuliini, ja toinen vastaanottaa, muuten mitään kipinää ei olisi.

Että suhde voisi toimia, miehen täytyy omaksua maskuliini identiteetti ja käytös. Niin kauan kuin mies toimii feminiini energiassa, nainen on "hankala", ja suhde on raskas. Nainen joutuu vastoin luontoaan maskuliinin rooliin, eikä kumpikaan voi hyvin. Nainen ei voi rentoutua ja luottaa miehen huolenpitoon - eli hän ei saa olla nainen. Hän ei tunne itseään naiseksi kaupankäynnin tilassa. Naisen ei kuulu antaa saadakseen. Hän tarvitsee ehdottoman varmuuden miehen rakkaudesta, ja toisekseen varmuuden miehen kyvystä pitää hänestä huolta.

Kritiikki ja hyvät sanat

Nainen tarvitsee päivittäin miehensä kiitosta, ihailua, kehua, arvostusta. Hänen täytyy kuulla olevansa rakas, haluttava, ihana, kaunis, viisas jne. Vaikka nainen ei näyttäisi piittaavan kehuista, ne ravitsevat ja rakentavat häntä vahvaksi. Mitä vahvempi on naisen turvallisuus ja varmuus miehensä rakkaudesta, sen onnellisempi suhde. Älä jätä käyttämättä yhtään tilaisuutta kehua häntä myös muiden kuullen.

Älä ikinä koskaan milloinkaan sano mitään negatiivista vaimostasi. Vaikka hän toimisi miten hölmösti, jätä kommentoimatta. Älä murenna hänen arvokkuuttaan. Hän ei nimittäin kestä sitä. 

Naisilta puuttuu suojakuori kritiikkiä vastaan, varsinkin kun se tulee omalta mieheltä. Naiset uskovat heistä sanotut negatiiviset sanat syvällä sisimmässään. He luonnostaan alistuvat arvostelulle. Siksi he joko muuttuvat noita-akoiksi tai masentuvat.

Naisen voiman ja mielenterveyden perusta on kunnia. Hänen täytyy tuntea olevansa täydellinen ja ihana miehensä silmissä. Aina ja joka tilanteessa. Hänen elinvoimansa, ilonsa ja turvallisuutensa riippuu siitä. Jos mies löytää vähänkin sanomista hänestä, se sammuttaa naisen säteilyn. Hän ei usko enää olevansa rakastettava, tai edes haluttava miehensä silmissä. Ja se kaataa hänen maailmansa.

Pienikin särö itsetunnossa estää naista vastaanottamasta, ja suhteen energiavirta pysähtyy. Se etäännyttää puolisot, tappaa taian heidän väliltään. Naisen seksuaalinen ja emotionaalinen voima (kyky vastaanottaa) riippuu suoraan hänen kunniastaan. 

Miehen tulisi tehdä kaikkensa suojellakseen vaimonsa kunniaa, sillä silloin hän suojelee tämän sielun terveyttä. Kommentti joka miehessä osuisi vain egoon, voi naisessa osua syvälle sieluun. Riidan jälkeen mies unohtaa loukkauksen päivässä, mutta nainen voi kipuilla miehen sanoja tai tekoja vielä vuosien päästä. Hän ei kaivele menneitä ilkeyttään, hän haluaisi kyllä unohtaa mutta ei voi.

Nainen menee helpommin rikki. Riidellessä mies ja nainen eivät ole samalla viivalla. Kodin onni on helppo tuhota parilla sanalla, ja korjaaminen voi olla lähes mahdotonta. Vasta kun mies ymmärtää asian vakavuuden, hän voi ottaa miehen vastuun. Hän alkaa suojella naista, sen sijaan että puolustaisi itseään. Koska nainen ei tule muuttumaan, miehen on pakko.

Juutalaisuus sanoo että miehen tulee rakastaa vaimoaan kuin itseään, mutta kunnioittaa häntä enemmän kuin itseään. Näin siksi että nainen tarvitsee kunnioitusta enemmän. Tarve saada kunnioitusta on feminiini ominaisuus. Miehessä se on egoa. Niin kauan kuin mies tavoittelee kunnioitusta perheeltään, hän ei sitä saa. Vasta kun hän vaimentaa egonsa ja nousee maskuliiniseen energiaan, läheiset kokevat turvallisuutta. Silloin he myös automaattisesti kunnioittavat häntä.

Vahva mies ei provosoidu riitelemään - hänellä kun ei ole tarvetta olla oikeassa tai puolustaa itseään. Hän on mieluummin onnellinen kuin oikeassa. Ja hän on onnellinen vain kun vaimo on onnellinen. Mies voi valita käykö hän taistelut egonsa vai vaimonsa kanssa. Molempien kanssa ei voi elää sovussa. Niin kauan kuin mies on naisellisen herkkä omasta kunniastaan, hänen kodissaan ei ole rauhaa. 

Kunnian tarve on naisten ominaisuus, joten myös isien tulisi tiedostaa kuinka elintärkeää tyttärelle on isän itsehillintä, hyväksyntä ja arvostus. Jos isä rikkoo tyttären ylpeyden ja arvokkuuden, tulevalla miehellä on kova työ rakentaa ne.  

Jos jotakuta kunnioittaa, häntä ei arvostele, ei yritä muuttaa tai "korjata". Kritisoiminen ei paranna ketään, päin vastoin. Jos ihmistä työntää oikealle, hän todennäköisesti menee vasemmalle. Kumpikaan puoliso ei ole auktoriteetti toiselle, niin että voisi hallita ja ohjailla tätä.

Samoin kunnioitetaan omia vanhempia. Heitä ei tulisi neuvoa kuin tasavertaista kaveria, korkeintaan vihjata kunnioittavasti, jos uskoo että he ovat tekemässä ison virheen. 

Peili 

Juutalaisen opetuksen mukaan vaimo on miehelle peili. Toisin sanoen, kaikki ongelmat mitä mies näkee vaimossaan, johtuvat miehen omista puutteista. Luoja vinkkaa hienovaraisesti (tai räväkämmin) peilin kautta että miehen täytyy tutkia itseään. Mitä enemmän mies kasvaa ja puhdistuu, sitä enemmän hän pitää peilikuvastaan. Vain muuttumalla itse hän voi muuttaa vaimoaan "helpommaksi". 

Kun sisäistää että vaimo on peili, ymmärtää miksi kritisoiminen on paitsi vaarallista, myös turhaa ja tyhmää. 

Luomiskertomuksessa alkukielellä Eeva annettiin Adamille "vasta-avuksi" (1.Ms.2:20). Ei siis "sopiva apu" kuten käännöksissä. Ei myötäilijä, vaan vastus, sparraaja. Kommentaattori Rashi avaa jakeen näin: "Jos mies on arvollinen, vaimo auttaa häntä. Jos taas mies ei ole arvollinen, vaimo vastustaa häntä". 

Silloin kun mies toimii sovussa sielunsa ja Luojansa kanssa, vaimo on hänen puolellaan. Kun hän ei ole sovussa itsensä kanssa, hän ei tule toimeen vaimonsa kanssa. Nainen on luotu siten että hän tahtomattaan (ei tahallaan, ei ilkeyttään) joutuu kapulaksi rattaisiin kun miehen suunta on hukassa. Vaimo on siis täydellinen personal trainer, miehelle joka kestää saman peilin ääressä pakenematta. Miehelle joka haluaa kasvaa. Kaikille muille.. niin, enemmän tai vähemmän helvetti. 

Ei ihme että puolet liitoista ja 99 prosenttia suhteista päättyy eroon. Syynä ei ole väärä kumppani, vaan hengellisen ymmärryksen puute. Ellei mies tiedä että vaimo on peili, hän egoineen reagoi automaattisesti väärin, syyttää ja kritisoi vaimoaan, ja myrkyllinen noidankehä on valmis. 

Nainen on luotu peilaamaan miestään, ja juuri siksi hän ei kestä kritiikkiä. Hänen virheensä ovat (vähän kärjistäen) hänen miehensä syytä. Siksi naiselle on haavoittavaa ottaa syytä niskoilleen. Hänellä ei ole varaa kasvojen menetykseen, hänen täytyy olla täydellinen miehensä silmissä. 

Aabraham ja Saara antavat tästä mielenkiintoisen esimerkin. Kun Jumala ilmoitti että nämä vanhukset olisivat kohta pieniin päin, Saara repesi nauramaan. Se oli moka joka paljasti hänen epäuskonsa. Mutta koska mies on syypää vaimon tyhmyyksiin, Jumala ei sanonut Saaralle mitään. Sensijaan Hän antoi pyyhkeitä Aabrahamille kysymällä tältä: "Miksi Saara nauroi?". Vaimon nauru paljasti Aabrahamin piilevän epäuskon, josta tämän tuli tehdä parannus.

Vaikka kritiikki ei ollut suunnattu Saaralle, hän silti torjui nopeasti: "En nauranut!". Hän ei voinut myöntää virhettään, koska on naisen luonnon vastaista (peilinä) ottaa syy niskoilleen.

Ykkösenä 

Naisen täytyy tuntea että mies priorisoi hänen onnellisuutensa tärkeimmäksi asiaksi elämässään. Ei yhdeksi tärkeimmistä, vaan tärkeimmäksi. Se on naisen sielun perustarve, ja ehto arvokkuuden kokemukselle.

Miehen tulisi hyödyntää jokainen tilaisuus osoittaa sanoin JA teoin, että vaimo on hänen elämässään ykkösenä. Hänen tulisi kiirehtiä täyttämään naisen toiveet. Joka kerta kun vaimo sanoo jotain, miehen tulisi oikeasti kuunnella, kuin sanottu olisi tärkein tieto maailmassa. 

Jos nainen kokee jäävänsä toiseksi miehen työlle, harrastukselle, kavereille, uskonnolle, addiktioille tai mille vain, hän elää stressitilassa. Onnellinen suhde on silloin täysi mahdottomuus. Nainen ei ehkä itsekään tiedä mikä on vialla. Hän voi olla ahdistunut, vaativa, katkera, kontrolloiva, masentunut tai etäinen. Vaikka mies antaisi kuun taivaalta, mikään ei riitä. Sillä naiselta puuttuu se tärkein; miehen ehdoton arvostus ja ykköspaikka tämän sydämessä.

Kun nainen kokee olevansa tärkein, hän on tasapainoinen, onnellinen ja vahva. Hän tukee miestään kaikessa, luottaa, ei kontrolloi, ei vastusta. 

Naisen turvallisuudentunne edellyttää että mies keskeyttää minkä tahansa muun, jos vaimo tarvitsee häntä juuri silloin. Oli se muu sitten palaveri pomon kanssa tai odotettu matsi telkussa. Jos mies valitsee oikein noissa tulikokeissa, hän saa pitkällä tähtäimellä satakertaisesti enemmän aikaa, vapautta ja tukea vaimoltaan.

Nyt menee liian pitkälle, ajattelee moni protestanttisen häpeäkasvatuksen saanut. Täytyyhän esim työpalaverit hoitaa että perhe eläisi. Siinä se ajatusvirhe onkin.

Nimittäin Tooran mukaan rahallinen menestys on SEURAUSTA naisen onnellisuudesta. Ei toisinpäin. Perheen tulot riippuvat vaimon sielun säteilystä. Mies raataa turhaan pitkää päivää, ellei vaimo siunaa joka sekuntia. Pomon suosio on Jumalan kädessä. Vaimon on oltava onnellinen, vetääkseen siunauksen miehen hankkeiden ylle.

Rabbien mukaan vaimon hymylle ei voi määritellä hintaa. Kodin onnea ei ole varaa menettää, vaikka se vaatisi uhrauksia. Kun mies käyttää rahaa vaimoonsa, vaikka ostamalla koruja, se on investointi perheen talouteen, ei tuhlausta. Vaikka ainoastaan mies tienaisi, tulot katsotaan kokonaan vaimon ansioiksi. Hän usein päättää varojen käytöstä, sillä hän tietää parhaiten mitä perhe tarvitsee.

Rahaa voi olla ilman kodin onneakin, mutta silloin se koituu ajan myötä kiroukseksi.
Mainittakoon että amerikanjuutalaisen kotitalouden keskiansio oli 185 000 dollaria, kun se kaikilla kotitalouksilla oli 59 000 dollaria (vuonna 2016). 

Lähteenä mm Rabbi Arushin kirja The Garden of Peace.