Alastomuus kotona, pimeys makkarissa

Lainaan taas melko suoraan rabbi Manis Friedmania.

Usein kuvitellaan että rakkauden määrä ratkaisee suhteen onnistumisen. Näin ei ole. Tutkitusti parempi ennuste on pareilla jotka kunnioittavat toisiaan, kuin suuresti rakastavilla.

Arjessa toiseen voi alkaa tottua liiaksikin. Kyse ei ole rakkauden vaan kunnioituksen hiipumisesta. Ja kun kunnioitus hiipuu, kemia hiipuu. Miten siis kunnioitusta ja kipinää voisi suojella?

(Muistamme että ihminen luo itse omat tunteensa, käytöksellä ja sanoilla. Jos siis haluaa kestävää tunnetta, on kohdeltava toista kunnioittavasti. Tämä EI ole tyypillistä suomalaista perhekulttuuria, siksi tämä täytyy tietoisesti opetella.)

Ihminen, varsinkin mies, haluaa aina "sitä mitä hänellä ei ole". Niin halu toimii. Jos jotain ei tarvitse tavoitella, se koetaan tylsäksi. 

Jos puolisot ovat arkisesti ja välinpitämättömästi vähissä vaatteissa toistensa seurassa, alastomuus kokee inflaation. Taika ja kipinä katoaa, ellei pyhiä asioita varjella pyhinä. Paljas pinta on pyhää. Tuo pyhyys tunnustetaan käyttämällä vaatteita.

Toisen kehon näkemisen tulisi olla erityistä. Ei arkista tai yhdentekevää. Jos puoliso lojuu sohvalla lähes alasti, toinen alkaa menettää kunnioitustaan häntä kohtaan. On vaikeampi haluta ja arvostaa sitä mikä on aina esillä, liian halvalla. Halua ja kipinää varjellaan suojaamalla kehon arvokkuutta vaatteilla. On suojeltava omaa kunniaa ja toisen kunniaa.

Toora kertoo Nooan sammuneen alasti majaansa, ja hänen poikansa Seem ja Jafet saivat siunauksen kun peittivät hänet viitalla. Kolmas poika ei peittänyt isäänsä ja sai kirouksen. Tästä näemme kuinka tärkeänä Jumala pitää kehon suojaamista. Muistetaan myös mitä tapahtui kun ihmiset karkotettiin paratiisista. Ihan ensimmäisenä Jumala puki heille vaatteet. Sillä maailma on kylmä, eikä vain fyysisesti. Tarvitsemme suojaa myös henkimaailman pahoilta katseilta.

 
Vaatteiden käyttö ei tarkoita säkkiin pukeutumista. Päin vastoin. Juuri kotona molempien tulisi pukeutua niin että se miellyttää puolison silmää. Moni nainen meikkaa ja pukeutuu lähtiessään ulos, mutta eikö tärkeämpää olisi laittautua koti-iltaa varten? Oma mies on se tärkein. 

Kotona voi käyttää kireitä ja naisellisia vaatteita, jotka kuitenkin peittävät kehon ja reidet. Silloin ruokitaan sekä keskinäistä kipinää, että arvokkuutta. 

 
Ulos lähtiessä naisen tulisi pukeutua kauniisti, mutta ei kääntääkseen miesten päitä. Jos nainen saa riittävästi ihailua ja huomiota omalta mieheltään, hän tuskin janoa sitä muilta.

 
Kipinän lisäksi on toinenkin syy käyttää vaatteita aina, myös yksin kotona ollessa. Jos yhtään uskoo muuhunkin kuin materiaan, tietää ettei ole koskaan yksin. Kuvittele että olohuoneessasi istuisi korkea-arvoisia vieraita. Et varmaan viuhahtelisi alasti. Et myöskään käyttäisi likaisia tai rikkinäisiä vaatteita. Miksi sitten tekisit niin henkimaailman edessä?  Käytöksemme kotona ratkaisee kuinka korkean tason "väkeä" eli energiaa saamme vieraaksi. 

Heprean sanat "iho" ja "valo" kuulostavat samalta; or. Paljas pinta on taivaallista valoa. Tässä pimeyden maailmassa se täytyy suojata energiamaailman loisilta. Sillä hetkellä kun jätämme valon suojaamatta, se varastetaan. Energiaimurit ovat kuin kärpäsiä jotka saastuttavat kodin. Jos haluat todella puhtaan kodin, älä riisuudu muualla kuin kylppärissä ja wc:ssä. Ne ovat siihen osoitettuja tiloja, ja vastaavasti niissä ei pidä rukoilla.

 
Makkari on kaikkeinpyhin. Kun olet intiimisti puolison kanssa, sammuta ensin valo ja sulje ikkunaverho. Hanki verho joka blokkaa päivänvalon mahdollisimman hyvin. Se mitä tapahtuu on teidän kahden välistä. Suojaa suhteesi, sillä voima on intiimiydessä. 

Ennen oli länsimaissakin itsestään selvää että intiimiys tapahtui pimeässä. Katso vaikka 70-luvun klassikkosarjoja; makkarikohtaus päättyi siihen että jompi kumpi sammutti valot. Mistä sittemmin tuli ajatus että valon on oltava päällä? Se tuli vain ja ainoastaan pornon maailmasta. 

Mutta entä tarpeemme nauttia katseella oman rakkaan täydellisestä vartalosta? Se on ok, mutta mieluummin himmeä, epäsuora valo, joka tulee toisesta huoneesta. Miksi? 

Harva on oikeasti täydellinen, ja vielä harvempi pysyy täydellisenä vanhetessaan. Jonain päivänä toisen selluliitti tai muu ulkoinen piirre voi ollakin häiritsevä kirkkaassa valossa. Vaikka näin ei kävisi, on silti vaarana että pintaan keskittyminen estää todella näkemästä toisen sielua. Kokemasta ja tuntemasta häntä syvällä tasolla. Näköaisti on sokein aistimme. Se rajoittaa intiimiä kohtaamista. 

Temppelin kaikkeinpyhin oli erotettu muusta temppelistä, eikä siellä ollut valoa tai ikkunoita. Miksi? Koska siellä tapahtui the intiimi Kohtaaminen. Sitä valaisi Shekinan pyhä kirkkaus, ja sama tapahtuu makkarissa. Juuri siellä on tarkoitus nähdä eniten, siksi valot sammutetaan.