Miehellä oli näky

Yksi Israeliin liittyvistä suurista ihmeistä on heprean kielen kuolleistaherääminen. Seuraava on tositarina kovapäisyydestä ja sitkeästä näystä.

Juutalainen Eliezer Ben-Yehuda näki unen 1880 -luvulla. Hän ymmärsi että nyt oli Jumalan määräämä aika herättää heprea takaisin juutalaisten äidinkieleksi. Raamattu lupaa että näin tapahtuu aikanaan, ja Eliezer sai kehoituksen alkaa puhua tätä (puhekielenä) kuollutta kieltä. Eliezer opetteli itse heprean, hän oli silloin ainoa maailmassa (?) joka puhui sitä arkikielenään. Muuten heprea oli säilynyt vain synagogien jumalanpalveluskielenä, edes rabbit eivät puhuneet sitä synagogan ulkopuolella.

Eliezer muutti vaimonsa kanssa Israeliin ja sinne saavuttuaan hän sanoi vaimolleen: rakas, nämä ovat viimeiset sanat jotka puhun sinulle muulla kielellä kuin hepreaksi. Vaimo suostui siihen, että muun kielinen puhe lopetettiin. Tosin vaimo joutui pitkään olemaan hyvin hiljaa, sillä hän ei osannut sanaakaan hepreaa ja sen oppiminen oli hänelle vaikeaa. Mutta lopulta hän oppi ja he olivat ainoa pari Israelissa ja koko maailmassa joka käytti hepreaa arkikielenä.

Heille syntyi poika (Ben-Zion, Siionin poika) ja tyttö ja he puhuivat lapsilleen pelkästään hepreaa. Lapset olivat ensimmäiset satoihin vuosiin jotka puhuivat sitä äidinkielenään.

Ympäristö ei lainkaan ymmärtänyt perheen innostusta puhua vanhaa kadonnutta kieltä. He sanoivat Eliezerille; Jumala on heittänyt meidät ulos maastamme ja levittänyt meidät ympäri maailman, niin että kielemme on kadonnut, Vain Hän voi palauttaa tuhoamansa kielen. Kuka sinä oikein luulet olevasi, että voisit yksin herättää heprean kielen. Perhe joutui pilkan kohteeksi, mutta he pysyivät Jumalan antamassa näyssä. He uhrasivat koko elämänsä asialle, jota kukaan ei ymmärtänyt.

Eräänä päivänä perheen poika oli kadulla leikkimässä koiransa kanssa, ja huuteli sille hepreaksi. Silloin ympäristön lapset tulivat kysymään, miksi käytät tuota kieltä. Sehän on pyhä jumalanpalveluskieli, ei sitä saa käyttää kadulla. Eikä varsinkaan sitä saa puhua koiralle. Arabilapset ja juutalaiset jiddishiä puhuvat lapset kivittivät pienen pojan koiran.

Kaikesta vastustuksesta huolimatta Eliezerin työ eteni ja mahdoton tapahtui. Viiskymmentä vuotta myöhemmin nykyheprea oli jo kokonaisen sukupolven äidinkieli. Jumalan lupaus toteutui kielen osalta, kuten myös Israelin valtion osalta 1940-luvulla. Mutta tarvittiin joku itsepäinen, vastavirtaan menijä, joka uskoi Jumalan sanan ja lähti toteuttamaan mahdotonta tehtävää. Heprea on edelleen maailman ainoa kieli joka kuoli mutta palautettiin kansan äidinkieleksi. Tuhannet kielet ovat kuolleet,  eikä yksikään toinen ole herännyt henkiin. Tämä on yksi monista Israeliin liittyvistä selittämättömistä ihmeistä.